Aloitellessani helmeilyä jouduin toteamaan, että ongelmani korostui entisestään! (Siemen)helmien kanssa kun ei kyse ole pelkästään väristä, vaan materiaalin muutkin ominaisuudet vaikuttavat siihen, mikä näyttää hyvältä jonkin toisen kanssa tai sitten ei. Kuvaan astuivat erilaiset pinnoitteet, hohteet, matta ja kiiltävä, hopeoidut ja värjätyt reiät, helmiäinen... Oikeanlaisen kontrastin saavuttaminen oli yhtäkkiä hirvittävän vaikeaa (tästä kerron lisää kun saan erään työn alla olevan korun valmiiksi).
Kuin asia ei olisi muutenkin jo riittävän hankala, huomasin, että myös malli vaikuttaa siihen, mitkä värit kannattaa valita, tässä siitä esimerkki. Tein talvella rannekorun, jossa käytin ostamiani kauniita norsunluun värisiä Tila-helmiä.
Suunnittelija Marcia Balonis, ohje julkaistu Bead&Button-lehden numerossa 109 |
Mielestäni korusta tuli oikein onnistunut, keväinen ja raikas. Tästä rohkaistuneena otin työn alle toisen mallin ja samat Tila-helmet, tuloksena toinen rannekoru.
Suunnittelija Anna Elisabeth Draeger, ohje julkaistu Bead&Button-lehden numerossa 107 |
Mutta kuinka kävikään! Malli sinänsä on kaunis ja hauska tehdä, mutta lopputulos on jotenkin halvan ja muovisen näköinen? Nähden siihen miten monta tuntia istuin neula, siima ja kulhollinen helmiä käsissä, olen toooosi pettynyt. Todennäköisesti puran koko roskan ja otan Tila-helmeni talteen. Jospa keksisin niille jotain muuta käyttöä... Ja teen tämän rannekorun myöhemmin joistain muista helmistä.
Tuntuu, että kauniit väriyhdistelmät syntyvät lähinnä tuurilla. Tosin äitini, joka on innokas korttiaskartelija, lohdutti tässä erään kerran, että värisilmä kehittyy ajan myötä. Jään odottelemaan että näin tapahtuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti