Korurasian kätköistä

Tässä päivänä eräänä kaivelin korurasiaani ja käsiini sattui muinaisjäännöksiä. Nämä rannekorut ovat peräisin ajalta, jolloin ensimmäistä kertaa tutustuin siemenhelmiin.

Asuin lapsena maaseudulla pienessä kylässä. Muistan, kuinka kivaa oli kun pääsin äidin kanssa käymään läheiseen pikkukaupunkiin, jossa eräs rouva piti elintarvike- ja veikkauskioskin yhteydessä melko suurta askartelutarvikevalikoimaa. Silloin tällöin äiti osti sieltä minulle sekoituspussillisen pikkuruisia lasihelmiä, joiden kanssa sitten kotona piipersin, lajitellen ja järjestellen niitä tuntikausia. Alan kirjallisuutta tai lehtiä ei ollut tarjolla, joten kehittelin malleja omasta päästäni. Hallitsin näköjään ainakin tikapuupiston ja jonkinlaisen muunnoksen päivänkakkaraketjusta (tosin tietämättä mitä ne olivat).

Ikää koruilla veikkaisin olevan n. 15 vuotta. Värit ovat säilyneet hämmästyttävän hyvin, jopa hopeoidut lukot ovat vielä hopeanväriset. Muistelenn tehneeni korut johonkin Nymon kaltaiseen lankaan ja käyttäneeni niitä paljon. Jää nähtäväksi, kestävätkö nykypäivän tarvikkeet aikaa yhtä hyvin!